Teemme Kalliolassa töitä reilumman yhteiskunnan eteen tarjoamalla toimintaa ja palveluita yksilön sekä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lue lisää

Kahvikupposen äärellä
Etusivu / Kokemuksia korvaushoidosta irrottautuvien päihdekuntoutuksesta Kalliolan klinikalla

Kokemuksia korvaushoidosta irrottautuvien päihdekuntoutuksesta Kalliolan klinikalla

Kalliolan klinikalla alettiin suunnitella korvaushoidosta irrottautujien kuntoutuspalveluita tammikuussa 2019. Tässä kirjoituksessa avaamme kokemuksiamme uuden palvelun muotoilemisesta ja tuottamisesta.

Korvaushoidosta irrottautuvien kuntoutuksen suunnittelussa tehtiin alusta lähtien yhteistyötä Helsingin kaupungin Jälkikuntoutuksen, kokemusasiantuntijoiden sekä Suojatie ry:n kanssa. Suunnittelutyön ympärille muodostui moniammatillinen ohjausryhmä, jonka tapaamisilla jaettiin arvokasta tietoa niistä haasteista, joita korvaushoidosta irrottautuminen asetti sekä palveluntuottajalle että hoitojärjestelmälle. Samaan aikaa löysimme ohjausryhmässä keinoja, joilla taklata näitä haasteita.

Alkuperäisenä ajatuksenamme oli luoda oma hoitoyhteisö korvaushoidosta irrottautujille ja suunnitella siihen 2-3 kuukauden mittainen kuntoutusjakso sisällöllä, joka olisi muotoiltu tälle kohderyhmälle. Hyvin pian todentui, että korvaushoidosta irrottautuvia asiakkaita ei ole niin paljon, että oman yksikön perustaminen kannattaisi. Koska palvelulle oli kuitenkin kysyntää, päädyimme räätälöimään korvaushoidosta irrottautuville asiakkaille Myllyhoitojaksoja siten, että heidän erityistarpeensa tulivat hoidon aikana huomioiduksi. Kokemusasiantuntijoiden näkemykset olivat palvelun sisällön muotoilussa ensiarvoisen tärkeitä.

Korvaushoidosta irrottautujia on vuoden 2020 aikana alkanut tulla Kalliolan klinikalle yhä enemmän. Lokakuuhun 2020 mennessä jo 10-15 korvaushoidosta irrottautujaa on läpikäynyt räätälöidyn Myllyhoidon. Asiakkaat ovat osallistuneet samaan hoito-ohjelmaan kuin muutkin Myllyhoidon kuntoutujat.

Vieroitusoireita on usein ollut ensimmäisten viikkojen, ja joillakin jopa koko kuntoutusjakson ajan. Vieroitusoireisten ihmisten mukana oleminen on haastanut ryhmädynamiikkaa, ja muun muassa tästä syystä klinikalla on pyritty siihen, että kummassakin päihdeterapiaryhmässä ei ole samaan aikaan kuin yksi korvaushoidosta irrottautuja.

Myllyhoidossa vertaisuus on keskeinen toipumista tukeva tekijä, ja asiakkailta saadun palautteen perusteella he ovat kokeneet hyvänä sen, että hoitojaksolla on ollut samaan aikaan toinenkin korvaushoidosta irrottautuja. Mielenkiintoisena näkökulmana asiakkaat ovat todenneet, että mikäli koko yhteisö koostuisi korvaushoidon lopettajista, voisivat vieroitusoireet entisestään voimistua, kun niitä koko ajan vertailtaisiin keskenään. Toisin sanoen sellainen hoitoyhteisö, jossa on erilaisilla suunnitelmalla olevia ihmisiä, onkin parempi.

Lääkkeetön päihdekuntoutus on toimiva hoitomuoto

Tähänastisen kokemuksen pohjalta voimme todeta, että lääkkeetön päihdekuntoutus korvaushoidosta irrottautumiseen on toimiva hoitomuoto. Lääkkeettömässä päihdekuntoutuksessa toipumiskulttuuri on vahva ja lääkkeiden merkitys pienempi, jolloin lääkitys ei nouse asiakkaiden keskusteluissa korostetusti esille. Korvaushoidosta irrottautujien hoitojaksot ovat sujuneet hyvin eri tavoin. Osalla vieroitusoireet ovat hankaloittaneet kuntoutusta ja päihteidenkäyttäjän identiteetti on vielä jossain määrin ollut läsnä kuntoutuksen ajan, johtuen ehkä pitkästä ja rankasta päihdehistoriasta. Toisten kohdalla hoitojakso on toteutunut hyvin.

Hyvin toteutuneille hoitojaksoille yhtenäistä on ollut se, että irrottautumista on suunniteltu pitkään. Korvaushoitoannosta on alettu laskea jo useampia vuosia aikaisemmin, jolloin myös henkinen valmistautuminen korvaushoidosta irrottautumiseen on käynnistynyt.

Monella korvaushoidosta irrottautujalla on arjen perusasiat kunnossa. Kuukauden mittaiseen päihdekuntoutukseen lähteminen voidaankin kokea hankalana käytännön asioiden kuten työpaikan, opiskeluiden ja perhe-elämään liittyvien järjestelyiden takia. Kuukauden mittaiselle hoitojaksolle on silti perustelut; usein on niin, että vieroitusoireet yllättävät silloin kun korvaushoitoannos on laskettu kokonaan nollille. Myös tunne-elämän puolella korvaushoidon poisjääminen saattaa aiheuttaa myllerrystä. Eräs asiakas kuvaili tätä niin, että samat tunnepuolen ongelmakohdat, joihin hän alun perin aloitti päihteitä käyttämään, palasivat. Uuden tilanteen käsittely vaatii aikaa, ja kuukauden mittainen kuntoutus on siihen hyvä ja turvallinen paikka.

Kuukauden kuntoutusjakso on monelle toipujalle myös kiistatta liian lyhyt. Hoitojakson alusta voi mennä viikkoja vieroitusoireiden kanssa, jolloin keskittyminen itsensä hoitamiseen kärsii. Tällaisissa tilanteissa muutamat asiakkaat ovat saaneet neljän viikon kuntoutukseen jatkoviikon, ja näkemyksemme mukaan tämä olisi hyvä olla optiona jo kuntoutukseen hakeutuessa, koska lisäviikon hakeminen ja siihen liittyvä epävarmuus osaltaan haittaavat kuntoutusta.

Näkemyksemme mukaan palvelun muotoilu ei olisi ollut mahdollista ilman moniammatillista ja ylisektoriaalista yhteistyötä. Kaupungin aktiivinen osallisuus palvelun kehittämisessä on ollut Kalliolalle arvokasta, se on antanut turvallisuuden tunteen ryhtyä tuottamaan ja kokeilemaan uudenlaista palvelua yhteisen tahtotilan innoittamana. Ilman kokemusasiantuntijoiden ääntä palvelu olisi jäänyt torsoksi hoidon sisällön osalta, koska vain kokemusasiantuntijoilla on ollut autenttista tietoa siitä, miten palvelut olisivat heitä parhaalla tavalla tukeneet korvaushoidosta irrottautumisessa.

Suunnitelmana vuodelle 2021 on jatkaa korvaushoidosta irrottautujien kuntoutuksen ja kuntoutuspolkujen kehittämistä ohjausryhmän tukemana. Tavoitteemme on, että korvaushoidossa oleva asiakas saisi tiedon siitä, mitä korvaushoidosta irrottautuminen vaatii ja mistä siihen saa apua ja tukea. Asiakkaiden tavoittaminen ja tiedon saattaminen heille vaatii suunnitelmallista ja yli organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä, lisäksi avohoidon järjestämiseen liittyy haasteita, jotka on ratkaistava.

Kalliola, Helsingin kaupungin Jälkikuntoutus ja kokemusasiantuntijat kertovat palveluiden järjestämisen haasteista ja onnistumisista Päihdepäivillä keväällä 2021. Tule kuulolle!

Tekstin ovat kirjoittaneet Kalliolan klinikan johtaja Tuomas Maasio sekä palvelujohtaja Susanna Råman-Maljonen.

Haluatko tietää lisää korvaushoidosta irrottautumisesta?

Lue lisää kuntoutusjaksosta

Kirjoittanut Tuomas Maasio

Tuomas Maasio toimii Kalliolan klinikan johtajana. Hänellä on 15 vuoden kokemus päihdetyöstä.

Tutustu henkilön kirjoituksiin