Hyvin usein tilanne on se, että ”hatkassa” nuori oleilee yksityisasunnossa, jonne sijaishuoltopaikan työntekijät eivät voi mennä ilman poliisia.
Lastensuojelulain mukaan nuorisokodin työntekijöillä on vain yksi keino hatkareissulla olevan nuoren saattamiseksi takaisin nuorisokotiin: motivoiva puhe. Tätä tehtävää on entisestään vaikeuttanut se, että uudistuneen lastensuojelulain mukaan nuoren kuljettamista takaisin sijaishuoltopaikkaan ei voi enää ulkoistaa ulkopuoliselle toimijalle.
Luvattomasti poistuneen nuoren etsintä ja saattaminen takaisin nuorisokotiin vaativat sijaishuoltopaikalta lisäresursointia. Usein tilanne on se, että ”hatkassa” nuori oleilee yksityisasunnossa, jonne sijaishuoltopaikan työntekijät eivät voi mennä ilman poliisia. Lain mukaan virka-apupyynnön poliisille voi tehdä vain viranomainen. Sijaishuoltopaikat siis pyytävät sosiaali- ja kriisipäivystystä tekemään virka-apupyyntöjä poliisille, jotta nuori saadaan turvallisesti takaisin sijaishuoltopaikkaan.
Hannaleena Immosen (HS Mielipide 7.11.) mainitsemat hukassa olevat keinot nuoren kiinnittymisestä sijaishuoltopaikkaan lähtevät nekin pitkälti lastensuojelulaista ja nuoren tarpeisiin vastaavan sijaishuoltopaikan valitsemisesta.
Rajusti päihteillä oirehtivalle, usein sijoittamista vastustavalle lapselle voidaan asettaa korkeintaan vain 30 vuorokauden liikkumisvapauden rajoituspäätös. Hyvin harva, usein jo pitkään päihteitä käyttänyt nuori, motivoituu päihteettömyyteen ja kiinnittyy nuorisokotiin tässä ajassa, vaikka ilmapiiri olisi turvallinen ja nuorta arvostava. Ilman nuoren pysäyttämistä ja päihteettömyyden turvaamista pahoinvoinnin juurisyihin ei päästä kiinni.