Aloitin työni Kalliolassa hankekoordinaattorina 10.9.2018. Tärkeimpiä tehtäviäni tuolloin olivat järjestön kehittämis- ja arviointitoiminnasta vastaaminen sekä rahoitusten hakuprosessien koordinointi. Edelleen nämä ovat oleellinen osa työtäni, mutta sen lisäksi olen suorittanut yhden tutkinnon ja toimin tänä päivänä Kalliolan kehittämispäällikkönä. Millainen matka tähän pisteeseen on tehty?
Palataanpa parin vuoden taakse: Aloitin sopivasti kesken syksyn kiireisimmän ajanjakson, kun hakemusten viimeinen jättöpäivä oli vajaan kolmen viikon kuluttua.
Vuoden 2018 alussa oli aloitettu Kalliola-indeksin eli Kalliolan oman vaikutusmittarin kehittämistyö. Sosiaali- ja terveysalan toimijana Kalliolassa oli noussut esiin tarve yhteiselle mittarille, joka osoittaisi niitä muutoksia, joita asiakkaan elämässä tapahtuu heidän ollessaan Kalliolan palveluiden piirissä.
Mittarin avulla haluttiin nähdä, mitä asiakkaat todella kokevat, ja tuoda heidän äänensä kuuluviin. Samalla haluttiin löytää keino viestiä toiminnan vaikutuksista kohderyhmille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille.
Silloinen yhteisöjohtaja Antti Karjalainen oli tehnyt pohjatyötä mittarin kehittämiselle, ja taustalla vaikuttavaksi teoreettiseksi viitekehykseksi oli valikoitunut Martha Nussbaumin ”Capabilities Approach”, eli toimintavalmiusteoria. Teorian fokus on inhimillisten toimintavalmiuksien tukemisessa ja siinä, miten edistetään ihmisen valmiuksia elää hänen itsensä valitsema hyvä elämä. Teoriassa on joukko edellytyksiä, joiden tulisi toteutua jollain tasolla, jotta hyvä elämä yhteisössä on mahdollista.
Kalliola-indeksi mittaa kymmentä eri elämän osa-aluetta
Toimintavalmiusteorian tärkeä lähtökohta on sen eroavaisuus taloudellisiin resursseihin perustuvaan hyvinvointimalliin – lisätulot eivät takaa parempia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, ja edes aineellisten resurssien täysin tasainen jakaminen ei johda aina samanlaisiin tuloksiin eri yksilöiden kesken.
Capabilities Approach huomioi yksilön psyykkis-fyysis-sosiaalisilta lähtökohdiltaan. Nussbaumin mukaan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta tulisi arvioida sen mukaan, miten heikommassa asemassa olevien toimintavalmiudet toteutuvat.
Kalliola-indeksissä Nussbaumin teorian edellytykset eli mitattavat osa-alueet on suomennettu vapaasti ja muokattu arkikielelle, jotta mittari on mahdollisimman hyvin hyödynnettävissä eri toiminnoissa. Mitattavat osa-alueet ovat:
- Elämä (Life)
- Terveys ja hyvinvointi (Bodily Health)
- Turvallisuus (Bodily Integrity)
- Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (Senses, Imagination and Thought)
- Tunteet (Emotions)
- Käytännön taidot (Practical Reason)
- Jäsenyys yhteisössä (Affiliation)
- Ympäröivä maailma (Other Species)
- Elämänilo ja leikkimielisyys (Play)
- Omaan ympäristöön vaikuttaminen – osallisuus (Control over one’s Environment)
Filosofiselta tasolta käytännön tasolle
Kalliola-indeksin ensimmäinen versio oli vielä melko filosofisella tasolla, suoraan johdettu ja vapaasti suomennettu englanninkielisestä teoriasta. Kokeilut muutamissa toiminnoissa osoittivat kevään 2018 aikana, että mittaria tulisi kehittää paremmin ymmärrettäväksi, selkeämmäksi ja Kalliolan monipuoliseen asiakastyöhön soveltuvaksi. Tehtäväni oli kehittää ja muokata kyselyä niin, että jokainen toimintavalmiusteorian edellytys on selkeästi avattu.
Vuoden 2019 versio Kalliola-indeksistä oli vielä kovin monimuotoinen – jokaisessa toiminnossa omanlaisensa. Joissain yksiköissä Kalliola-indeksi toteutettiin asiakaspalautekyselyn muodossa, joissain alku- ja loppukyselyinä – kunkin toiminnon omat tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Ensimmäinen kehitysaskel oli otettu, mutta sellaisenaan indeksi ei kuitenkaan palvellut, vaan sitä oli kehitettävä edelleen yhdenmukaisemmaksi, jotta olisi mahdollista kerätä koko Kalliola-konsernin tasoista tietoa. Samoihin aikoihin, keväällä 2019, aloitin Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon, jonka Kalliola työnantajana mahdollisti. Kehittämisprojektiksi valikoitui mikäpä muukaan kuin Kalliola-indeksi.
Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto kesti vuoden, ja valmistuin toukokuussa 2020. Koulutuksen aikana kävin läpi jokaisen palvelumuotoilun kohdan Kalliola-indeksin kehittämisessä. Tein asiakasprofilointeja, palvelupolun kuvauksia, prosessikuvauksia, liiketoimintasuunnitelman versioita, riskikartoituksia, asiakashaastatteluja ja pilotointeja, joiden pohjalta jatkuvasti kehitin Kalliola-indeksiä vastaamaan asiakkaiden ja konsernin tarpeisiin.
Keväällä 2020 korona toi oman mausteensa kehittämistyölle, mutta onnistuneesti pidin Kalliolan henkilöstölle koulutuksen Kalliola-indeksin käyttöönotosta toukokuun lopussa. Kalliola-indeksi on siitä asti ollut nykyisessä muodossaan, sähköisenä kyselynä, jossa asiakas arvioi asteikolla 0-5, miten kokee kymmenen Capabilities Approach -teorian osa-alueen väittämien toteutuvan omassa elämässään asiakkuuden alussa ja lopussa.
Kalliola-indeksi on käytössä jo yli 20:ssä yksikössä
Matka vuoden 2018 syyskuusta tähän on ollut värikäs. Kuukausiin, viikkoihin ja jopa tunteihin on mahtunut uskomattomia onnistumisen kokemuksia, iloa ja naurua, otsa kurtussa puurtamista, epäonnistumisen tunteita, syvää epävarmuutta, toivoa ja uskoa. Päällimmäisenä mieleen on kuitenkin jäänyt inspiroiva ja innostava yhdessä tekeminen upeiden ihmisten, Kalliolan asiakkaiden ja kollegoiden kanssa.
Kehittämistyö ei tietenkään tähän lopu, vaan sitä tapahtuu jatkossakin asiakkaiden ja työntekijöiden käyttökokemusten ja palautteiden pohjalta. Nyt kuitenkin voi taputtaa itseä olkapäälle, sillä suuri kahden vuoden urakka on siinä pisteessä, että vuoden loppuun mennessä Kalliola-indeksi on otettu käyttöön yli 20:ssä Kalliolan yksikössä!
Seuraavassa kirjoituksessa odotan, että pääsen avaamaan saamiamme tuloksia.
Jos haluat saada vielä pikakelauksen siitä, mistä Kalliola-indeksissä on kyse, kurkkaa tämä animaatio:
