Viime syksynä käynnistynyt Karikka-hankkeemme on herättänyt kiinnostusta niin omissa verkostoissani kuin laajemminkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa. ”Mitä Karikka-hankkeessa konkreettisesti tehdään” on ollut tyypillisin kysymys, jota minulta on kysytty. Olemmekin työparini kanssa pohtineet hankkeen niin kutsuttua hissipuhetta.
Miten kiteyttää hankkeemme perusajatus napakaksi virkkeeksi tai kahdeksi, joka olisi kuitenkin riittävän informatiivinen kuulijalle?
Karikka-hankkeemme on osa suurempaa kokonaisuutta, johon liittyy laajemminkin erilaiset rikostaustaisten henkilöiden ja rikosseuraamusasiakkaiden kuntoutustoimet. Siksi olisi mielestäni myös oleellista paneutua kysymykseen:
Miksi Karikka? Mihin tarpeeseen hanke on syntynyt ja mihin se pyrkii vastaamaan?
Taustalla on lakimuutos, jossa päivitettiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain (400/2015) 70 § (lain esitöihin tästä ja lakiin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta tästä). Lakimuutoksen yhtenä pyrkimyksenä on vähentää vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden todennäköisyyttä syyllistyä uusiin väkivaltarikoksiin erilaisilla tukitoimilla ja valvontatoimenpiteillä. Tämä asettaakin Rikosseuraamuslaitokselle, ja koko alalle, haasteen kehittää palvelujaan vastaamaan tämän ryhmän tarpeisiin, jotta lain pyrkimys toteutuisi.
Vuoden 2020 alussa Oikeusministeriö järjesti haun valtionavustusten saamiseksi muun muassa väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kuntouttamiseen. Kalliolan toisella rikostaustaisten kuntoutusohjelmalla, Vahvasti tukien -avokuntoutuksella, on pitkä ja onnistunut yhteistyö eri vankiloiden kanssa. Ajatus yhdessä kehitettävästä kuntoutusmallista väkivaltarikoksiin syyllistyneille vangeille nousi Riihimäen vankilasta, mihin Vahvasti tukien -kuntoutuksen väki tarttui. Kalliola osallistui avustushakuun ja hiljalleen hankkeen täsmällisempi sisältö ja konsepti alkoi syntyä. Lopulta ajatukset ja ideat konkretisoituivat ja syntyi Karikka.
Karikka-hanke on siis syntynyt tarpeesta ehkäistä vakavien väkivaltarikosten uusimista. Hankkeessa tavoitellaan uusintarikollisuuden vähentämistä rikos- ja päihdekierteitä katkaisemalla.
Karikka tarkoittaa puun palasta, joka laitetaan tueksi, jotta pääsee suosta ylös. Tämä kuvastaa symbolisella tavalla kuntoutuksen tavoitetta: tuemme, jotta voi nousta ylös.
Rikosseuraamusalan kielellä ilmaistuna hanke vaikuttaa kriminogeenisistä riskitekijöistä muun muassa rikosmyönteisiin sekä väkivaltaa suosiviin asenteisiin ja päihteiden käyttöön. Hyödyntämällä ”Hyvän elämän mallia” (Good Lives Model, GLM) rikosseuraamusasiakkaille tarjotaan kuntoutusta, joka keskittyy kokonaisvaltaisesti elämän eri osa-alueisiin. Rikosseuraamusasiakkaita tuetaan sellaisen hyvän elämän rakentamisessa, jonka keskiöön eivät enää kuulu rikokset ja päihteet.
Hankkeessa työskennellään yhteistyössä Riihimäen vankilan kanssa. Vangeille mahdollistetaan toipumisorientoitunut ympäristö, jossa hankkeen työntekijät, vankilan viranomaiset sekä muut kanssavangit tukevat rikollisesta elämäntavasta ja päihderiippuvuudesta irtautumisessa. Olemme käyneet tutustumassa vankilaan, sen henkilöstöön sekä tulevaan osastoomme kuluneen syksyn aikana. Olemme siis aloittaneet yhteistyösuhteen luomisen vankilan henkilöstön kanssa.
Nämä toimivat yhteistyösuhteet ovat mielestäni koko hankkeen perusta. Se, että menemme työskentelemään vankilaympäristöön järjestöpuolen edustajina, vaatii ehdotonta molemminpuolista luottamusta sekä myös rohkeutta yrittää uudenlaista työskentelytapaa.
Samoin kuin rikosseuraamusasiakkaiden muutosprosessi – sekin vaatii yksilöltä itseltään rohkeutta irtaantua vanhasta totutusta ja yrittää jotain uutta. Olemme siis kaikki yhdessä, niin me hankkeessa työskentelevät, vankilan henkilökunta kuin vangitkin, uuden ja jännittävän mahdollisuuden edessä.
Mutta mikäs se hissipuhe sitten lopulta olikaan? Se on edelleen muotoutumassa.
