Naapuruudella ja kohtaavalla työllä on ollut erityinen rooli koko setlementtiliikkeen historiassa. Ensimmäisen naapuruustalo (engl. Neighbourhood House) perustettiin kirkkoherra Samuel Barnettin toimesta Itä-Lontooseen. Tämä paikan, eli Toynbee Hallin, tarkoituksena oli luoda yhteisö, jossa erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat ihmiset voivat kohdata toisiaan, luoda parempia tulevaisuuden näkymiä toisiaan tukien ja nostaa vähäosaisempia henkilöitä kauemmas köyhyyden kierteestä.
”Ristiriidat ovat usein johtuneet syvälle pinttyneistä ennakkoluuloista.”
Kalliolan naapuruustalojen toiminta on hyvin samankaltaista kuin Toynbee Hallissa jo 140 vuotta sitten. Kaikille avoimella alueellisella toiminnalla naapuruustalo Pasila on tuonut ihmisiä erilaisista taustoista yhteen vuodesta 2008 lähtien. Toiminnalla on onnistuttu edistämään alueellisen yhteisöllisyyden kasvua ja hillitsemään alueella asuvien väestöryhmien välisiä ristiriitoja. Nämä ristiriidat johtuvat usein syvälle pinttyneistä ennakkoluuloista, ja ennakkoluulot taas tietämättömyydestä johtuvasta arvailuista ja olettamuksista. Esimerkiksi Yhdenvertaisuusvaltuutettu määrittelee rasismin näyttäytyvän tahallisina tekoina tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana käytöksenä.
Tietämättömyyden lisäksi ennakkoluuloja voi vahvistaa kuormittava elämäntilanne: kun oma mielenterveys järkkyy, voi henkilö kohdistaa pahaa oloaan muihin ihmisiin. Joillakin asuinalueilla onkin levottomampaa juuri asukkaiden kuormittavista elämäntilanteista ja alueellisesta eriarvoisuudesta johtuen.
”Naapuruustalojen kaltaisten yhteisöjen tarjoama tuki ylläpitää sen jäsenien hyvinvointia ja kykyä kohdata vastoinkäymisiä.”
Naapuruustalolla tuemme kuormittavassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä selviämään erilaisista arjessa vastaantulevista vastoinkäymisistä, yllättävistä muutoksista ja muista stressitekijöistä. Näiden vastoinkäymisten selättäminen vaatii resilienssiä eli joustavuutta, uudelleen totuttautumista sekä ihan vain kykyä kohdata vastoinkäymisiä. Elämää kuormittavien tekijöiden määrä kuitenkin heikentää resilienssiä, kun taas esimerkiksi vakaa elämäntilanne, läheiset ystävyyssuhteet, taloudellinen riippumattomuus vahvistavat sitä.
Mieli ry:n mukaan myös naapuruustalojen kaltaisten yhteisöjen tarjoama tuki ylläpitää sen jäsenien hyvinvointia ja kykyä kohdata vastoinkäymisiä (Mieli ry, 2022). Yksilöiden lisäksi voimme vaikuttaa alueellisesti: kun alueen asukkaiden kyky kohdata vastoinkäymisiä lisääntyy, myös sen puutteesta johtuvat ristiriidat ja rauhattomuus vähentyvät.
”Ennakkoluulot toisia ihmisiä kohtaan hälvenevät tehokkaimmin tutustumalla heihin.”
Vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt kokevat valtaväestön edustajia useammin syrjintää. Syrjinnällä on kielteisiä vaikutuksia yksilöiden mielenterveydelle, ja syrjinnän kohteeksi joutuvat henkilöt kokevat olonsa turvattomaksi (Oikeusministeriö, i.a.). Naapuruustaloilla haluamme, että jokainen kävijämme kokee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi.
Kohtaamisten ja onnistuneen vuorovaikutuksen tiedetään lisäävän turvallisuuden tunnetta ja vaikuttavan myös asenneilmapiiriin myönteisesti (Oikeusministeriö, 2018). Tuomalla eri väestöryhmän edustajia yhteen mahdollistamme sen, että heidän välillensä syntyisi sosiaalisia siteitä. Nämä sosiaaliset siteet ovat erityisen tärkeitä väestöryhmien välisen luottamuksen kannalta (Kettunen & Sipinen, 2022). Ennakkoluulot toisia ihmisiä kohtaan hälvenevät tehokkaimmin tutustumalla heihin ja me uskomme, että naapuruustalojen kaltaiset kaikille avoimet kohtaamispaikat ovat ihan parhaita paikkoja tähän.
KIRJOITTANUT
Jyri Varis
Jyri on naapuruustalo Pasilan yhteisökoordinaattori, joka on pyörittämässä naapuruustalon arkea, kuten kahvila- ja ryhmätoimintaa, alueellista verkostotyötä ja jalkautuvaa työtä. Naapuruustalo Pasila löytyy Itä-Pasilasta osoitteesta Asemapäällikönkatu 12 b, 5. krs ja se on kaikille avoin kohtaamispaikka, jonka tarkoituksena on tuoda ihmisiä yhteen ja tarjota mielekästä tekemistä asukkaiden tarpeista lähtien. Talo on auki maanantaista perjantaihin klo 9–15.
LÄHTEET:
Ekholm, E., Tuokkola, K., & Luhtasaari, M. (12.9.2018.) Yhteiselon avaimia – Virikkeitä kunnille hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Oikeusministeriön julkaisu 29/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-706-9
Kettunen, P., & Sipinen, J. (2022). Johdanto: Yhdenvertaisuutta osallistumalla – maahanmuuttaneiden poliittinen osallistuminen Suomessa. Teoksessa P. Kettunen (toim.), Näkökulmia maahanmuuttaneiden poliittiseen osallistumiseen Suomessa (s. 7–18). (Siirtolaisinstituutti tutkimus 8). Siirtolaisinstituutti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7399-24-8
Mieli ry. (12.12.2022). Resilienssi auttaa selviytymään. Saatavilla 13.3.2024. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/
Oikeusministeriö. (i.a.) Eri väestöryhmien kokema syrjintä. Saatavilla 13.3.2024. https://yhdenvertaisuus.fi/eri-vaestoryhmien-kokema-syrjinta