Helsingin Kalliossa vietettiin 15-19.11.2021 toipumisen, toivon ja jälleenrakentamisen henkeä levittävää naapuruston juhlaviikkoa, joka kokosi yhteen musiikkia, taidetta, runoutta ja työpajoja. Kallioland-tapahtuman ohjelmassa nähtiin laaja skaala artisteja ja aktivisteja, taiteilijoita, tieteilijöitä ja toipujia.
Me kaikki toivumme jostain, se on varmaa. Yksi erosta, toinen unelmien särkymisestä ja joku toinen puolestaan onnettomasta olostaan. Meidän Naapurituottajien joukossa toivutaan päihteistä, häpeästä ja addiktiosta täydellisyyteen. Varmaa on, että kukaan meistä ei toivu, jälleenrakenna itseään tai ylläpidä toivoa yksin.
Ennen vanhaan sanottiin, että tarvitaan koko kylä kasvattamaan lasta. Me Naapurituottajissa uskomme, että myös toipumiseen tarvitaan koko yhteiskunta ja yhteisö, yksilön oman motivaation lisäksi. Toipumiseen tarvitaan luotettava ilmapiiri, tovereita, tukea sekä turvallinen ympäristö. Ennen kaikkea tarvitaan tekoja, toimintaa ja tapahtumia apatiaa, vastakkainasettelua ja yksinäisyyttä vastaan. Tarvitaan enemmän iloa, onnistumisia ja innostumisia.
Uusi alku konkreettisen tekemisen avulla
Päihderiippuvuudesta ja muista riippuvuuksista toipuminen on pitkä prosessi, jossa varsinainen päihteistä irtautuminen on vain alku. Sen jälkeen alkaa ehkä hankalin vaihe, jossa ihmisen pitää rakentaa itselleen uusi identiteetti ja kiinnittyä jollain tavalla yhteiskuntaan. Hyväksyä mennyt ja mahdollisesti kaikki asiat ja ihmiset, jotka on menetetty matkan varrella. Täytyy “opetella elämään” uudestaan, korjata ja kohdata.
Mikään ei kuitenkaan ole mahdotonta. Yksi avain jälleenrakentamiseen on se, että ihminen pääsee kokeilemaan uusia rooleja, tekemään konkreettisia asioita yhteisön hyväksi ja – mikä ehkä tärkeintä – olemaan aidosti tasa-arvoisessa asemassa omassa yhteisössään. Juuri tätä on tehty Naapurituottajissa. Kun tekee jotain yhteisen hyvän eteen, antaa muille ja unohtaa itsensä hetkeksi, voi sekin olla yksi toipumisen polku.
Naapurituottaja Ari Tuunanen kuvasi, kuinka merkittävää on ollut saada tehdä juuri niitä asioita, joita oli tehnyt työelämässä ennen päihderiippuvuuden syvää päätä. ”Hyvä palaute tuntui onnistumiselta. Ja onnistuminen vielä selvinpäin tuntui ihan huikeelta. Pelkkä päihteittä oleminen ei tuota samanlaista oloa”, Tuunanen sanoi.
Tällainen aktiivinen toimijuus on tärkeää, kun ihminen yrittää päästä irti häpeästä. Toivottomuuden lisäksi häpeä on tunne, joka leimaa usein toipumista. Naapurituottajien keskustelutilaisuudessa vankien kanssa työskentelevä Kaisa Liinanto sanoi, että sisäistettyä stigmaa pitävät yllä toipujat itse, mutta myös järjestelmä, joka rakentuu diagnoosien ja niiden myötä saatavien palvelujen ympärille. Sen keskellä unohdetaan helposti, että ihminen on muutakin kuin sairautensa.
Siksi toipujien osallisuus palvelujen määrittämisessä ja tuottamisessakin on tärkeä suuntaus. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijat ovat tulleet mukaan palvelujärjestelmään. He ovat esimerkkejä, jotka auttavat vähentämään toivottomuutta ja jotka toisaalta saavat itse onnistumisen kokemuksia toipumisprosessiinsa.
Yhä on kuitenkin enemmän tarvetta tekemiselle, jossa toipujat ovat vielä aktiivisemmin mukana. Naapurituottaja Timo Harimaa haaveili toipumiskylästä, jossa palvelut ovat kaikki lähellä, mutta jossa toipujat ovat myös tuottamassa palveluita. Se on tärkeä ajatus.
Naapurituottajan asenne on intohimon, välittämisen ja rakentamisen asenne. Se antaa tilaa ja ottaa tilaa, purkaa ennakkoluuloja ja kokoaa ihmisiä yhteen vaikeidenkin asioiden äärelle.
Naapuruuden henki Naapurituottajien jälkeen
Naapurituottajat-hankkeen toteutti Kalliolan setlementti. Se on osa setlementtiliikettä, joka sai alkunsa 137 vuotta sitten Lontoossa. Ajatuksena oli taistella köyhyyttä vastaan, edistää sivistyksen ja paremman elämän mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville. Luoda tasa-arvoisempaa tulevaisuutta – naapuruushenkeä.
Vaikka tilanne Helsingissä 2020-luvulla ei katukuvassa näyttäisi yhtä pahalta kuin tuon ajan Lontoossa, on ruokajonoja, eriarvoisuutta ja kohtaamisen tarvetta edelleen. Niinpä Kalliolan setlementtityö on yhtä tärkeää nyt kuin reilut sata vuotta sitten. Yksi setlementtitoiminnan muoto on pyörittää naapuruustaloja, joita käytetään naapuruusasenteen ja naapuritapahtumien edistämiseen myös sen jälkeen, kun Naapurituottaja-hanketta ei enää ole.
Talkootyömme jatkukoon siis yhdessä. Naapuruus on asenne, maailmankatsomus, joka ei katso piha- tai kuntarajoja, vaan sitoo meidät osaksi suurempaa merkitystä ja yhteisöä. Meidän sanastossamme naapuruus on enemmän kuin fyysistä naapurina elämistä. Naapurituottajat ja naapuruustapahtumat ovat enemmän kuin mitä tahansa tapahtumatuotantoa. Hyvä naapuruus on solidaarisuuden mielentila. Se on aineetonta pääomaa, josta meillä on varaa jakaa muille.
Haluamme, että tulevaisuuden naapurustoissa ja koko maailmassa on enemmän iloa kuin surua, enemmän halua ymmärtää kuin häpeää ja tuomitsemista. Toipumiseen tarvitaan toivoa ylläpitävää toimintaa, eli tekoja. Me Kalliolassa teemme työtämme rakkaudesta parempaan arkeen. Tulevaisuudessa lupaamme tehdä vieläkin enemmän sen eteen että hyvä voittaa pahan. Aina.
Se on ihan meidän kaikkien etu.
Peace out,
Naapurituottajat Helsingin Kalliossa 19.11.2021
Toipumisteksti – Roni Harri, Naapurituottajat:
Jälleen rakennusta jottei mun elämä ois taaperrusta/ Eteenpäin ajaa tuska Mitä se kertoo minusta/ Sillä elämä koostuu kasvu kivuista Koitin oikaista ja vedin vääristä vivuista/ Nyt oon ulkopuolinen ja pelottaa huominen/ kera kuvien menneisyyden mökistä ne teki musta tietynlaisen ja nyt haluun itselleni todistaa että ronista on myös muuhun joten unelmissa tähtään Kuuhun Sillä en halua törmätä aina samaan puuhun/ kerta toisensa jälkeen otan tavoitteen tärkeän ja suuntaan kohti
Galleria:
