Monille on epäselvää, kuinka laajasti Suomen 1990-luvun lama on vaikuttanut yhteiskuntamme asenteisiin. Talouden syöksy ja työttömyysasteen nousu 17 prosenttiin jättivät monet suomalaiset taistelemaan toimeentulostaan 1990-luvulla. Laman aika oli myös erityisen vaikea pakolaisille ja maahanmuuttajille, joita saapui Suomeen enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Monet, kuten oma äitini, eivät ymmärtäneet talouden perusteita tai sitä, miten syvästi lama vaikutti työmarkkinoihin ja suomalaisten asenteisiin. Talouden vaikeudet loivat 1990-luvun alusta alkaen erittäin haastavan ympäristön, kun työpaikat olivat vähissä ja monet maahanmuuttajat joutuivat elämään passiivista elämää, vasten tahtoaan. Jos syntyperäisten suomalaisten oli vaikea saada töitä, oli somalialaisten työllistymismahdollisuudet vieläkin heikommat. He menettivät kallista aikaa työikäisenä ja kokivat samalla yhteiskunnallista syrjintää, joka juurtui syvälle suomalaisten asenteisiin.
Asuin nuoruuteni pienellä paikkakunnalla, jossa oli myös paljon skinheadeja. Moni heistä kamppaili taloudellisesti, mikä lisäsi ennakkoluuloja ja rasismia maahanmuuttajia kohtaan. Laman syventäessä työmarkkinoiden ongelmia, monet syyttivät maahanmuuttajia laiskoiksi, ja yhteiskunnan rasitteeksi, vaikka todelliset syyt olivatkin aivan muualla. Varsinkin suurin maahanmuuttajaryhmä, somalialaiset, kohtasivat jatkuvaa syyttelyä ja syrjintää, mitä myös media vahvisti levittämällä väärää kuvaa maahanmuuttajista.
Kun aikuisiällä opiskelin taloustiedettä, aloin ymmärtämään paremmin, miten talous ja suhdanteet vaikuttavat laajemmin yhteiskuntaan – ei vain työttömyyteen, vaan myös asenteisiin ja rasismiin. Jotta asenteet eivät purkautuisi enää samalla tavalla, meidän täytyy tehdä paljon töitä talouden ja ihmisten aseman kohentamiseksi.
Meidän pitäisi viimeistään nyt hylätä käsitykset, jotka näkevät maahanmuuttajat laiskoina ja taloudellisena rasitteena Suomelle. Meidän tulisi sen sijaan ymmärtää laman syvälliset vaikutukset ja tunnustaa, että maahanmuuttajien kohtaamat haasteet eivät johtuneet heidän omista valinnoistaan tai kyvyistään, vaan laajemmista taloudellisista ja yhteiskunnallisista olosuhteista.
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Työvoimapula, laskeva syntyvyys ja heikentynyt huoltosuhde asettavat tilanteen, jossa ei pärjätä ilman maahanmuuttajia. Työvoimapulan myötä maahanmuuttajien osallistuminen työelämään onkin kasvanut merkittävästi Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä on tarjonnut maassa asuville maahanmuuttajille uusia mahdollisuuksia työllistyä, perustaa yrityksiä ja kotiutua pysyvästi Suomeen. Kun maahanmuuttajille – kuten kenelle tahansa muulle – tarjotaan mahdollisuuksia koulutukseen, työllistymiseen ja yrittäjyyteen, he edistävät kansantaloutta ja yhteiskunnan hyvinvointia.
KIRJOITTANUT
Abu Mohamud-Yusuf
Abu työskentelee yrittäjyysvalmentajana Kalliolan Spot yrittäjyysvalmentamossa. Spot on maahanmuuttaneille suunnattu maksuton palvelu, joka tarjoaa käytännönläheistä apua, koulutusta ja verkostoja itsensä työllistämisestä tai oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille suomeksi, englanniksi ja somaliksi.
Lähteet:
Puuronen, Vesa 2011. Rasistinen Suomi.
Aden, Said 2009. Ikuisesti pakolaisina? Maahanmuuttokeskustelu Suomen somalialaisten näkökulmasta. Teoksessa En ole rasisti, mutta…Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Keskinen, Suvi, Rastas, Anna & Tuori, Salla.