Vaikka suomalaisten lukutaito on keskimääräisesti hyvä, esiintyy suomalaistenkin joukossa riittämätöntä lukutaitoa. Luku- ja kirjoitustaidon puuttuminen tekee erityisesti maahanmuuttajille uuden kielen oppimisesta haastavaa – mutta ei mahdotonta, kirjoittaa Kalliolan maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen opettaja Antti Tuominen.
Jopa 11 prosentilla 16–65-vuotiaista on suuria puutteita lukutaidossa. Luku- ja kirjoitustaidottomuus tai heikko luku- ja kirjoitustaito kulkevat usein käsi kädessä vähäisen tai olemattoman koulunkäynnin kanssa. Toisaalta kouluja voi olla käytynä hyvinkin paljon, se on vain tehty eri kirjaimistolla. Lukutaidottomuus voi myös koskea symbolien, kuten logojen ja liikennemerkkien tulkitsemista. Hienomotoriikan haasteet voivat näkyä esimerkiksi älylaitteiden käytön haasteina.
Jos suomalaisistakin näin suurella osalla selviäminen arjen tilanteissa on haastavaa heikon lukutaidon takia, niin täysin luku- ja kirjoitustaidottomalle tämä on melko lailla mahdotonta ilman tukea. Käytännössä luku- ja kirjoitustaidottomat saavat arjesta selviämiseen tukea perheenjäseniltään (epäreiluimmassa tapauksessa lapsilta) tai ystäviltä ja tuttavilta. Tällöin ihminen on täysin riippuvainen jonkun muun avusta, ja tukijan sanaan on pakko luottaa.
Luku- ja kirjoitustaidottomuus haastaa maahanmuuttajan arkea
Joskus luku- ja kirjoitustaitoa ei ole omalla äidinkielelläkään, jolloin tuen tarve luonnollisesti korostuu entisestään, kun edes nykyään muuten kätevistä kääntäjistäkään ei ole apua. Arki ilman luku- ja kirjoitustaitoa varsinkin maahanmuuttajana on kivistä. Myös muisti on melko kovalla rasituksella, sillä asioiden kirjoittaminen ylös ei ole tietenkään vaihtoehto. Tällöin suulliset ja kuunteluun liittyvät kielelliset taidot korostuvat melko paljon.
Luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttaja kohtaa arjessa eniten haasteita erilaisten papereiden ymmärtämisessä, kielen oppimisessa ja yhteydenpidossa eri tahojen kanssa. Luku- ja kirjoitustaidottomuus ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä raskas taakka pakolaisena maahan tulleelle kuin viranomaisverkostolle. Maasta paenneella on taustallaan usein traumaattisempia kokemuksia, ja luku- ja kirjoitustaidottomuuteen suhtaudutaan käytännönläheisesti.
Miten oppia uusia kieli ilman luku- ja kirjoitustaitoa?
Opettajan näkökulmasta tarkasteltuna luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa esiin nousevat tietenkin opiskelu- ja ryhmätyötaidot. Kouluja käymättömällä opiskelu ja oppiminen on alkuun hidasta, sillä kaikki tehtävätyypit, toimiminen, opiskelutarvikkeiden mukana pitäminen ja muu käytännön työskentely opetellaan melko lailla alusta. Toisaalta opiskelija voi olla opiskellut esimerkiksi yliopistotasolla, jolloin opiskelutekniikat, tiedon jäsentely ja omatoimisuus ovat lähtökohdiltaan melko erilaiset, mutta uuden kirjaimiston omaksuminen voi silti olla hankalaa.
Näistä haastavista lähtökohdista huolimatta opiskeluun paneutuminen ja oppiminen tuottaa kuitenkin paljon myös iloa. Kun opiskelija huomaa oppivansa kurssilla, on usein hymy herkässä. Kielitaidon karttumisen myötä opettajana pääsen myös pikkuhiljaa tutustumaan opiskelijoihin paremmin, ja välillä tässä vaiheessa paljastuu monenlaista osaamista taustalta.
Usein opiskelun myötä saadaan myös avaimia muuhun oivaltamiseen: löydetään itsestä toimijuutta esimerkiksi taiteen puolella, nähdään maailma kokonaisvaltaisemmin ja saadaan itseluottamusta tehdä asioita omatoimisemmin. Voidaankin sanoa, että luku- ja kirjoitustaidon oppiminen avaa aina monia mahdollisuuksia oman elämän suunnitteluun ja hallintaan. Ja usein tämä lukutaitokoulutuksessa nähtävä kasvu onkin vasta alkua.
KIRJOITTANUT
Antti Tuominen
Antti vastaa Kalliolan kansalaisopiston maahanmuuttajille suunnatusta lukutaitokoulutuksesta. Kalliolan kansalaisopiston lukutaitokoulutuksen tavoitteena on tukea aikuisen maahanmuuttajan kotoutumista. Lukutaitokoulutus on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole omassa kotimaassaan tai muualla ollut mahdollisuutta saada riittävästi koulutusta, jotta he voisivat selviytyä suomalaisen yhteiskunnan asettamista haasteista opiskelulle, työssäkäynnille sekä käytännön arjen toiminnoille.