Teemme Kalliolassa töitä reilumman yhteiskunnan eteen tarjoamalla toimintaa ja palveluita yksilön sekä yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lue lisää

Lapsi kiipeilee kiipeilytelineessä.
Etusivu / Palvelut / Sijaisvanhemmuus / Mitä sijaisvanhemmuus on?

Mitä sijaisvanhemmuus on?

Sijaisperheenä toimiminen on lastensuojelun perhehoitoa. Kun lapsi ei voi lastensuojelullisista syistä johtuen asua omien vanhempiensa luona, pyritään hänelle ensisijaisesti löytämään sopiva sijaisperhe. Lapsen sijoitus sijaisperheessä on aina toistaiseksi voimassa oleva, ja vanhempien kuntouduttua lapsi voi palata asumaan takaisin perheensä luokse.

Sijaisperhe sitoutuu hoitamaan sijoitettua lasta omassa kodissaan ja tarjoamaan lapselle tasaisen ja turvallisen arjen. Sijaisperhe mahdollistaa lapselle kokemuksen turvallisista ja välittävistä aikuisista ja tukee lasta parhaalla mahdollisella tavalla hänen kasvussaan ja kehityksessään.

Kokeneet sijaisvanhemmat kuvaavat monesti sijaisvanhemmuuden alkua ”hypyksi tuntemattomaan”, kun vielä ei tiedä, mitä on edessäpäin. Sijaisvanhemmuus onkin matka, jossa vaaditaan rohkeutta kohdata uusia ja muuttuvia tilanteita ja ihmisiä.

Sijaisvanhemmuus on erittäin tärkeä ja merkityksellinen tehtävä, joka ajoittain haastaa ja kuormittaa, mutta myös antaa ja opettaa paljon. Sijaisvanhempi kokee arjessa monenlaisia tunteita. Sijaisvanhemman ei tarvitse pärjätä tehtävässään yksin, vaan hänellä tulee olla ympärillään vankka tukiverkosto, jonka kanssa hän voi tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. Tukiverkosto koostuu muun muassa lapsen läheisistä, viranomaisista ja meistä Kalliolan tukityöntekijöistä, minkä lisäksi sijaisvanhemman läheisillä voi olla iso merkitys. Meidän on tehtävä parasta mahdollista yhteistyötä saavuttaaksemme sen, että lapsi voi hyvin ja hänen sijoituksensa sijaisperheessä onnistuisi.

Sijoituksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että sijaisperhe pystyy auttamaan lasta ylläpitämään hänen suhteitaan omaan perheeseen ja läheisverkostoon. Kun lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyö sujuu hyvin, lapsen hyvinvointi voi vahvistua.

Nuori keinumassa.

Millaiset lapset tarvitsevat sijaisperhettä?

Syitä siihen, miksi lapsi ei voi asua oman perheensä kanssa on monia. Jokaisen lapsen ja hänen perheensä tarina on yksilöllinen. Jokaisella lapsella on ollut oma polkunsa siihen, että hän tarvitsee sijaisperhettä. Sijoituksen taustalla voivat olla esimerkiksi vanhemman päihde- tai terveysongelmat tai se, että lapsi tai nuori vahingoittaa itse omaa kasvuaan ja kehitystään esimerkiksi käyttämällä päihteitä.

Lapsen elämä on voinut olla epävakaata, muuttuvaa ja turvatonta. Lapsen historia, menneisyyden tapahtumat ja olosuhteet vaikuttavat lapsen hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen yksilöllisesti. Lapsella voi olla haasteita esimerkiksi kiintymyssuhteen luomisessa, oppimisvaikeuksia tai käsittelemättömiä traumoja, jotka voivat näkyä hänen käytöksessään. Jokaisen lapsen kohdalla mietitään yksilöllisesti, minkälainen apu ja tuki nimenomaan häntä auttaisi. Monesti lapselle parasta kuntoutusta on sijaisperheen tasainen ja turvallinen arki, jossa sijaisvanhemmat ennakoivat asioita ja arjen rutiinit toistuvat samanlaisina päivästä toiseen.

Sijaisperheeseen voidaan sijoittaa eri ikäisiä lapsia ja sisaruksia. Myös lapsen etninen tausta voi olla eri kuin sijaisperheen. Lapsen sijoitus sijaisperheessä voi kestää sinne asti, kunnes hän täyttää 18-vuotta. Tämän jälkeen nuoren on mahdollista jatkaa asumista sijaisperheessä, mikäli kaikki osapuolet tätä toivovat ja viranomainen asian hyväksyy. Tällä hetkellä on pulaa erityisesti perheistä, jotka voisivat ryhtyä sijaisperheeksi teini-ikäiselle lapselle. Tällöin sijaisvanhemman keskeinen tehtävä on tukea nuorta itsenäistymisessä sekä matkalla kohti aikuisuutta. Kun etsimme lapselle sijaisperhettä, tärkeintä on, että löytäisimme perheen, joka parhaalla mahdollisella tavalla pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Kahden nuoren jalat.
Sijoitettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja toiveita

”Uuden lapsen tai lasten muuttaminen sijaishuoltopaikkaan on aina kaikille yhteisön jäsenille muutos. On tärkeää, että koko yhteisöllä on riittävästi aikaa sopeutua uuteen tilaisuuteen. On tärkeää tehdä ja kokea asioita yhdessä, perheenä, yhteisönä”

Lapsella tulee olla riittävästi aikaa sitoutua uuteen sijaishuoltopaikkaan. Tyrskyjen ja myrskyjen jälkeen uuteen arkeen asettuminen saattaa usein kestää, eikä sijaishuoltopaikkaa tule heti muuttaa”

”Jokaisella lapsella pitää olla riittävästi turvallisia aikuisia, joita hän tapaa. Heidän tulee tietää omat oikeutensa ja työntekijöiden yhteystiedot sekä tieto, miten heihin saa yhteyden”

”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus määritellä itse tärkeät ihmissuhteet. Tärkeät ihmissuhteet tulee tunnistaa, niitä tulee ylläpitää ja niissä tukea

”Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla mahdollisuus oman elämäntarinan jäsentämiseen, ikä- ja kehitystason mukaisesti”

”Aikaa, kohtaamisia, ei liukuhihnaa. Rohkeutta kokeilla yhdessä lasten ja nuorten kanssa, jokainen on omanlaisensa ja niin on myös työntekijät. Unelmien, uskon ja toivon luomista ja ylläpitämistä!”