Minkälaista työtä teet Kalliolassa?
Olen Riikka Hiitelä ja toimin sovitteluohjaajana Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistossa.
Työhöni kuuluu sovittelujuttujen ohjaaminen, eli vastaan siitä, että sovittelut menevät omalta osaltani prosessin läpi. Sovittelutoimintaa ohjaa laki, joten me sovitteluohjaajat olemme yhteydessä asiakkaisiin ja varmistamme, että lailliset edellytykset sovittelulle täyttyvät. Rikoksesta epäillyn täytyy ensinnäkin myöntää tapahtuman kulku pääpiirteissään, ja molemmilla osapuolilla täytyy olla voimavaroja tulla sovitteluun. Sovittelun täytyy olla kaikille osapuolille vapaaehtoista ja sen täytyy olla etenkin uhrin edun mukaista. Jos nämä edellytykset täyttyvät, me ohjaajat viemme jutun vapaaehtoisille sovittelijoille. Työhöni kuuluu myös sovittelijoiden valvominen ja ohjaaminen.
Päädyin työskentelemään sovittelun parissa opintojeni kautta. Opiskelen oikeustiedettä Itä-Suomen yliopistossa, ja rikosoikeuden professorimme kertoi meille sovittelutoiminnasta ja kehotti kiinnostuneita hakeutumaan sen pariin. Hakeuduin alun perin vapaaehtoiseksi sovittelijaksi Pirkanmaan sovittelutoimistoon, ja vuonna 2013 suoritin työharjoittelun sovitteluohjaajana. Kalliolassa aloitin sovitteluohjaajana toukokuussa 2019.
Mitä haluaisit ihmisten tietävän sovittelutoiminnasta?
Monet eivät tiedä, että rikosasioissa sovittelualoitteen voivat tehdä myös osapuolet itse, ja sovittelutoimistoon voi olla yhteydessä jo ennen kuin edetään rikosilmoitukseen asti. Vaikka rikosasia olisikin jo poliisilla käsiteltävänä, voivat osapuolet tehdä aloitteen sovittelutoimistoon. Me sovittelutoimistossa otamme mielellämme vastaan ihmisten omiakin aloitteita.
Aloite tehdään ottamalla yhteyttä sovittelutoimistoon sähköpostilla tai puhelimitse. Ainut asia, mitä aloitteentekijän tarvitsee tietää, on edes joitain tietoja toisesta osapuolesta. Me sitten pidämme huolen muusta.
Mikä on sinusta parasta sovittelutoiminnassa?
Mielestäni kriminaali- ja sosiaalipoliittisesti sovittelussa viedään asioita oikeaan suuntaan. Sovittelu antaa ihmisille itselleen vallan vaikuttaa omien asioidensa käsittelyyn. Sovittelussa on kyse siitä, että uhri itse pääsee ääneen ja pääsee osallistumaan oman asiansa käsittelyyn, kun taas oikeudenkäynnissä asia on enemmänkin valtion ja epäillyn välillä, eikä uhrin edes välttämättä tarvitse olla paikalla. Tekijälle sovittelu taas voi olla jopa kovempi paikka, kun joutuu kohtaamaan oman tekonsa.
Minulta joskus kysytään, että enkö kyynisty työssäni, mutta sanoisin että asia on juuri päinvastoin: näen työssäni rikosasioiden toisen puolen – sen, että uhri voi selviytyä hankalista tilanteista ja jopa antaa anteeksi. Sovittelussa ihmisten välinen ymmärrys lisääntyy, ja itsekin hämmästyn kerta toisensa jälkeen siitä, miten hyviä ihmiset lopulta ovat toisilleen.
Mitä teet työn ulkopuolella, onko sinulla harrastuksia?
Harrastan sulkapalloa ja lenkkeilyä koiran kanssa. Sen lisäksi luen ja katson TV-sarjoja, ja pyrin parhaani mukaan rentoutumaan.
Toimin sen lisäksi itsekin vapaaehtoisena sovittelijana Vantaan alueella. Se, että toimin itsekin sovittelijana tuo työhöni näkökulmaa. Koen, että voin ohjata sovittelijoita paremmin, kun tiedän itsekin, minkälaista sovittelijan työ on, ja minkälaisia tilanteita sovittelussa voi tulla vastaan.
Länsi-Uudenmaan sovittelutoimisto on osa Kalliola-konsernia. Sovittelutoimistossa käsitellään rikos- ja riita-asioita puolueettomasti. Se on maksuton ja vapaaehtoinen palvelu, jossa riita- tai rikosasian osalliset kokoontuvat vapaaehtoisesti yhteen ulkopuolisen sovittelijan avulla keskustelemaan rikoksesta tai riidasta, sen seurauksista ja siitä, mitä sen johdosta pitäisi tehdä.
Kalliola vastaa Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistosta, jossa voidaan sovitella esimerkiksi omaisuusrikoksia, vahingontekoja, riita-asioita, pahoinpitelyjä tai kunnianloukkauksia. Sovittelutoiminta on Kalliolan arvojen mukaista toimintaa, sillä me uskomme siihen, että aina voi kääntää uuden sivun. Haluamme myös lisätä ihmisten välistä ymmärrystä ja tarjota alustan, jossa kaikki tulevat kuulluiksi.