Kuten Turun Sanomatkin uutisoi, STEA-leikkaukset uhkaavat Kalliolan Setlementin Kajari-toiminnan jatkoa. Kajari tarjoaa avokuntoutusta rikos- ja päihdetaustaisille. Turussa ei ole vastaavaa, yhtä tiivistä avokuntoutusta rikostaustaisille.
Kalliolan Setlementti on tarjonnut kohta kolmen vuoden ajan kuntoutusta rikostaustaisiille Turussa. Kuntoutus on ollut ainutlaatuaan, sillä muita yhtä tiiviitä kuntoutuksia rikostaustaisille ei alueella ole tarjolla. Samaan aikaan vankien päihdeongelmat pahenevat. Jopa 87 prosenttia vangeista kärsii päihderiippuvuudesta.
Kajari-toiminta auttaa irrottautumaan irrottautumaan päihde- ja rikoskierteestä. Ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa opetellaan muun muassa muutoksen tekemistä, tunnesäätelytaitoja, hyvinvointia ja riippuvuuksien hallintaa. Kuntoutukseen kuuluu myös yksilöllistä palveluohjausta, perhe- ja läheistyötä sekä verkostotyötä.
Kajarin nykyinen rahoitus loppuu vuoden 2025 alussa. Samalla STEA on ilmoittanut leikkaavansa rahoitustaan vuodelle 2025 385 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Tämä voi tarkoittaa monen toiminnan, kuten Kajarin, päättymistä.
Kajari on avustusten väliinputoaja
Kajari-kuntoutus on ollut ensimmäiset kolme vuottaan kehittämishanke. Normaalisti tuloksellinen kehittämishanke, kuten Kajari, hakisi yleisavustusta vakiinnuttaakseen toimintansa.
Vuodelle 2025 STEA on kuitenkin tehnyt päätöksen, ettei uusia yleisavustuksia voi hakea. Ainoa mahdollisuus hakea Kajarille jatkoa on hakea rahoitusta uudelleen kehittämishankkeena. Samaan aikaan kehittämishankkeiden rahoitusta on leikattu yli 70 prosenttia, eli ensi vuonna jaetaan vain noin 20 miljoonaa euroa tämän vuoden 72 miljoonan euron sijaan.
Tämä tarkoittaa, että suuri osa hankkeista ei tule saamaan jatkoa tai ensimmäistä rahoitustaan.
Tulokset puhuvat Kajarin jatkon puolesta
Vuosittain Kajari-kuntoutuksen läpikäy noin 40 rikos- ja päihdetaustaista. Suurin osa tulee kuntoutukseen koevapaudesta, vankeudesta tai vapauduttuaan. He ovat kuntoutuksessa keskimäärin 3–6 kuukautta, minkä myötä yli 60 prosenttia asiakkaista on sitoutunut päihteettömyyteen ja rikoksettomuuteen.
Kuntoutus on parantanut kokonaishyvinvointia, kuten elämäniloa ja osallisuutta, selkeyttänyt kuntoutujien elämäntilannetta, tuonut uutta mielekästä sisältöä sekä opettanut uudenlaista ajattelutapaa.
Samaa alleviivaa Kajari-kuntoutuksen käynyt ja nykyään Kajarissa työkokeilijana oleva Tuomas Turun Sanomien haastattelussa. Vankila- ja päihdekierteen katkaiseminen yksin on vaikeaa, varsinkin kun ei tiedä muunlaisesta elämästä. Usein vankilasta päädytään jäämään yksin kotiin, koska kaikki entiset kaverit ovat käyttäjiä. Retkahdus on ymmärrettävää. Tuomas on Kajarin myötä löytänyt uuden normaalin, ilman päihteitä ja rikoksia sekä mielekästä tekemistä.
”Minua auttoi nähdä se, että jotkut ovat olleet päihteettä ja tekemättä rikoksia pidemmän aikaa. Siitä tuli se ajatus, että kai minäkin voin onnistua. Nyt usko siihen on vahva. Tärkeintä tässä on ollut ryhmätoiminta ja vertaistuki. Ja se, että yhdessä tehdään suunnitelmia siitä, mitä elämä voisi olla vankilan ja päihteidenkäytön jälkeen” Tuomas kertoo Turun Sanomien haastattelussa.
Kuntoutus säästää kustannuksissa
Rikollisuus ja varsinkin uusintarikollisuus uhkaa yhteiskuntarauhaa. Uusintarikollisuus ei vähene rankaisemalla, mutta kuntoutuksella se on kuitenkin mahdollista ja huomattavasti rankaisemista halvempaa. Koska suurella osalla vangeista on myös päihderiippuvuus, kulkevat päihteistä ja rikollisesta elämästä poispääseminen usein käsi kädessä.
Vankilan jälkeen on aina mahdollisuus hakeutua laitosmuotoiseen päihdekuntoutukseen. Hyvinvointialueiden tiukan taloudellisen tilanteen takia laitoskuntoutukseen pääsykin on kiven alla.
Vankilaa ja laitoskuntoutusta kevyempi sekä edullisempi tukimuoto on avokuntoutus. Kajari-kuntoutuksen vuosibudjetti on 200 000 euroa, mikä on STEAn mittapuulla pieni avustus. Samalla rahalla, jolla kuntoutetaan vuosittain noin 40 ihmistä rikoksettomaan ja päihteettömään elämään, on yksi henkilö noin kaksi vuotta suljetussa vankilassa.
Rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain arviolta 1,8 miljardin euron kustannukset. Kuntoutuksen rahoittaminen on kustannustehokkaampaa, sillä se lisää turvallisuutta sekä vähentää uhrien, tekijöiden ja heidän läheistensä kärsimystä. Nykyiset leikkaukset ajavat kuitenkin suuntaan, jotka uhkaavat rikostaustaisten kuntoutusten toimintaedellytyksiä.